Oletko koskaan pohtinut, mitä osakkeen matemaattinen arvo tarkoittaa, miten se lasketaan ja mihin kaikkeen se tarkalleen ottaen vaikuttaa? Kaikkiin näihin kysymyksiin saat vastauksen tällä sivulla, joten jatka lukemista, jos vain aihe kiinnostaa!
Mikä on osake?
Ennen kuin käymme läpi osakkeen matemaattista arvoa, on hyvä käydä lyhyesti läpi, mikä osake itsessään on.
Osakkeet ovat käytännössä osuuksia yhtiöistä. Niitä on olemassa erilaisia, mutta pääasiassa osakkeenomistaja saa oikeuden osingon lisäksi tehdä päätöksiä yhtiökokouksissa.
Osakkeita voi olla minimissään yksi kappale, kun taas kattoa ei ole. Isoimmilta yhtiöiltä löytyykin tästä syystä useita miljardeja osakkeita.
Mikä on osakkeen matemaattinen arvo?
Lainsäädäntöä käsittelevä Finlex sanoo, että osakkeen matemaattinen arvo tarkoittaa seuraavaa asiaa:
“Tuloverolain 33 b §:ssä tarkoitetun kotimaisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella. Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat.”
Accountor puolestaan sanoo matemaattisesta arvosta seuraavaa:
“Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden määrällä. Matemaattisen arvon laskenta perustuu tarkistettuun nettovarallisuuteen, joka on laskettu edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukaan ja joka löytyy yhtiölle vuosittain tulevalta verotuspäätökseltä.”
Osakkeen matemaattinen arvo pohjautuu siis siihen, kun yrityksen nettovarallisuus (varat – velat) jaetaan sillä osakkeiden määrällä, jotka ovat yrityksestä ulkona.
Näillä tarkoitetaan selkeällä suomen kielellä kaikkia niitä osakkeita, jotka ovat sijoittajien hallussa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksityishenkilöitä, sisäpiiriläisiä (esim. yrityksen johtajat) sekä institutionaalisia sijoittajia, kuten eläkeyhtiöitä ja rahastoja.
Osakkeen matemaattinen arvo & vaikutukset osinkoverotukseen
Listaamattomassa osakeyhtiössä osingon verokohtelu perustuu siihen, millainen osakkeen matemaattinen arvo on. Tähän ei siis lasketa mukaan yhtiön itselleen hankkimia osakkeita.
Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan aina osingon verovuotta edeltävänä vuonna päätökseen tulleen tilikauden pohjalta. Osingon tapauksessa verovuosi on se vuosi, jolloin osingon pystyy nostamaan.
Eli jos tilikausi loppuisi esimerkiksi 31.5.2026, käytettäisiin sitä vuoden 2027 matemaattisen arvon laskentaan.
Osingon jakaminen ansiotulo- ja pääomatulo-osuuteen
Kun kuolinpesä tai luonnollinen henkilö saa osinkoa listaamattomasta yhtiöstä, on siitä 8 % pääomatuloa omistettujen osakkeiden matemaattisen arvon pohjalta.
Tästä pääomatulo-osingosta 75 prosenttia on verovapaata tuloa ja 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Tämä tarkoittaa sitä, että osingoista menee veroihin yhteensä 7,5–8,5 prosenttia.
Tällaista ns. “huojennettua” osinkoa on mahdollista nostaa verovelvollista kohden enintään 150 000 euroa kalenterivuodessa.
Jos 8 prosentin säännön pohjalta laskettu osinko menee henkilön osalta yli 150 000 euron, menee isompi osa osingosta veronalaisena pääomatulona. Rajan ylittävästä osasta veronalaisiksi pääomatuloiksi lasketaan peräti 85 prosenttia, jolloin saadusta osingosta lähtee veroihin kaikkiaan 25,5–28,9 prosenttia.
Mikäli listaamaton yhtiö päättää jakaa osinkoja yli 8 prosentin edestä osakkeiden matemaattisesta arvosta, menee siinä tapauksessa 8 prosentin ylittävästä osinko-osuudesta veronalaisena ansiotulona 75 prosenttia ja verovapaana 25 prosenttia.
Osakaskohtaiset oikaisut
Osakkeille laskettu matemaattinen arvo ei toimi laskennan pohjana sellaisenaan, jos osakkaalle joudutaan tekemään osakaskohtaisia oikaisuja.
Esimerkiksi osakeyhtiön omistaman asunnon arvon voi vähentää verovuonna yrittäjäosakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos
- asunasunto on ollut yhtiön varoissa osingonjakoa edeltävänä vuotena päättyneellä tilikaudella.
- osakkaalla on enemmän kuin 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai hän on johtavassa asemassa.
- johtavassa asemassa työskentelee osakas, joka yhdessä perheeseensä kuuluvien jäsenten kanssa omistaa yli puolet osakkeista.
Tässä vain muutamia syitä, miksi näin voidaan tehdä.
Mihin muuhun matemaattinen arvo voi vaikuttaa?
Listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotuksen lisäksi osakkeen matemaattinen arvo voi vaikuttaa muihinkin asioihin. Tässä muutama esimerkki:
- Kauppahinnan määrittely: Listaamattomissa yhtiöissä tätä arvoa hyödynnetään usein osakkeen kauppahintaa määriteltäessä. Toimii usein neuvotteluiden pohjana.
- Sukupolvenvaihdos: Matemaattisella arvolla on vaikutus perintö- ja lahjaverotuksessa silloin, kun yrityksen omistus siirtyy esimerkiksi perheenjäsenelle.
- Osakkeiden lunastaminen: Kun listaamaton yhtiö lunastaa osakkeita itselleen, voidaan lunastushinnan laskennassa hyödyntää matemaattista arvoa.
- Velkasuhteen arviointi: Esimerkiksi pankit voivat hyödyntää matemaattista arvoa yrityksen vakavaraisuuden ja varallisuuden arvioinnissa.
Osakkeen matemaattinen arvo: Esimerkkejä
Kuten jo kerroimme, osakkeen matemaattinen arvo lasketaan edellisen vuoden tilinpäätöksen pohjalta. Jos tilikausi päättyy esimerkiksi 31.6.2023, käytetään sitä verovuoden 2024 matemaattisen arvon laskentaan.
Sen pohjalta määräytyy se, millainen osuus vuoden 2024 osingoista verotetaan osakkaan osalta pääomatulona ja mikä ansiotulona.
Alla on muutamia esimerkkejä siitä, miten matemaattinen arvo lasketaan.
Esimerkki 1. Listaamattoman osakeyhtiön matemaattinen arvo
Yritys X
- Käteinen: 500 000 €
- Kiinteistöt: 1 000 000 €
- Velat: 200 000 €
Yritys X:n nettovarallisuus: 500 000 € + 1 000 000 € – 200 000 € = 1 300 000 €
Osakkeita ulkona: 10 000 kpl
Matemaattinen arvo: 1 300 000 € : 10 000 = 130 € per osake
Esimerkki 2. Vaikutukset osinkoverotukseen
- Matemaattinen arvo: 130 €/osake
- Omistajan osakkeiden määrä: 1 000 kpl
- Omistajan osinkotulo: 15 000 €
Osinkoverotuksen laskeminen
Kevyemmin verotettava osuus: (130 € x 1 000) x 0,08 = 10 400 €
Tämä osa verotetaan pääomatulona 25 % tai 28 % mukaan riippuen pääomatulon kokonaismäärästä
Loppuosa osingosta (15 000 € – 10 400 € = 4 600 €) menee ansiotulon verotuksen piiriin.
Esimerkki 3. Sukupolvenvaihdos
- Nettovarallisuus: 1 300 000 €
- Osakkeiden määrä: 10 000 kpl
- Osakkeen matemaattinen arvo: 130 €/osake
Kaikki osakkeet lapselle.
Lahjan arvo: 10 000 x 130 €/osake = 1 300 000 €*
*Lahjavero määräytyy tämän arvon pohjalta.
Esimerkki 4. Yritysjärjestely
- Yritys X: Nettovarallisuus 1 300 000 € (10 000 osaketta, matemaattinen arvo 108,33 €/osake)
- Yritys Y: Nettovarallisuus 700 000 € (5 000 osaketta, matemaaattinen arvo 140 €/osake)
Fuusion jälkeen tulee uusi yhtiö XY.
- Uuden yhtiön nettovarallisuus: 1 300 000 € + 700 000 € = 2 000 000 €
- Ulkona olevien osakkeiden määrä: 10 000 + 5 000 = 15 000 kpl
Uuden yhtiön osakkeen matemaattinen arvo:
2 000 000 € : 15 000 = 133,33 € per osake
Osakkeen matemaattinen arvo ja muut arvot
Osakkeen matemaattinen arvo on vain yksi monista arvoista, joka osakkeelle voidaan määrittää. Tässä lisäinfoa osakkeiden muista arvoista:
- Käypä hinta: Osakkeen käypä hinta tulee siitä, kun myyjän ja ostajan hintanäkemykset kohtaavat.
- Osakekurssi: Hinta, jolla osakkeen voi myydä tai ostaa. Pörssiosakkeissa kurssi pohjautuu pörssin osto- ja myyntitarjouksiin.
- Substanssiarvo: Hieman kuin matemaattinen arvo. Lasketaan nettovarallisuudesta, joka puolestaan on laskettu omaisuuden käypien arvojen kautta kirjanpitoarvojen sijaan.
- Likvidaatioarvo: Subsanssiarvo laskettuna sillä olettamalla, että omaisuus tullaan realisoimaan.
- Nimellisarvo: Nimellisarvo on tavallisesti pienempi kuin muut osakkeen arvot ja se voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä.
- Kirjanpidollinen vasta-arvo: Osakepääomaan osakkeen merkintähinnasta merkitty määrä.
Tässä osakkeen matemaattinen arvo ja muu tärkeä info siihen liittyen. Kurkkaa seuraavaksi esimerkiksi nettovarallisuus laskuri ja arvioi omaa taloustilannettasi.
