Blue Finance kohu paljastaa sijoittamisen riskit – mitä suomalaisen sijoittajan tulisi oppia varjopankkien lupauksista

Blue Finance Oy – nimi, joka on viime vuosina ollut tuttu monelle suomalaiselle joko pikavippiyhtiönä tai sijoituskohteena. Viime aikoina se on kuitenkin noussut otsikoihin aivan toisenlaisesta syystä: poliisitutkinnan, epäilyjen ja takavarikkojen takia.

Talouselämän tietojen mukaan yhtiön ja sen johdon omaisuutta on jäädytetty noin kuuden miljoonan euron edestä. Taustalla on epäilty törkeä petos, joka liittyy erityiseen sijoitustuotteeseen, G-sarjan etuoikeusosakkeisiin – paperiin, jonka avulla yhtiö oli kerännyt sijoittajilta yli 50 miljoonaa euroa. Luvassa oli tavallista korkeampi tuotto, mutta nyt moni sijoittaja odottaa jännittyneenä, mitä oikeusprosessit ja tutkinta lopulta paljastavat.

Varjopankki, ei ihan pankki

Blue Finance ei ole tavallinen pankki, eikä sen toiminta ollut samanlaisen viranomaisvalvonnan alla. Se kuului ns. varjopankkisektoriin – yrityksiin, jotka lainaavat rahaa tai keräävät sijoituspääomia, mutta ilman perinteisen pankin tarkkoja sääntöjä ja valvontaa. Tämä tekee toiminnasta houkuttelevaa heille, jotka etsivät kovaa tuottoa, mutta myös huomattavasti riskipitoisempaa kaikille, jotka lähtevät mukaan.

Poliisitutkinta on etenemässä kohti loppusuoraa vuoden 2025 aikana, mutta jo nyt tapaus herättää laajempia kysymyksiä: paljonko suomalaiset tietävät riskistä, kun houkutus suurista tuotoista vie voiton varovaisuudesta?

Mikä sijoittajaa houkutteli?

Kun korkoja pankkitileillä ei saa juuri nimeksikään ja osakemarkkinat heiluvat, korkean tuoton lupaus kuulostaa houkuttelevalta. Varjopankit tarjoavat usein juuri tätä – mahdollisuutta parempaan tuottoon kuin tavallisessa rahastossa tai talletuksessa. Mutta mukana on monta mutta:

• Niitä ei valvo Finanssivalvonta kuten esimerkiksi sijoitusrahastoja.
• Sijoituksia on vaikea realisoida – varat voivat olla kiinni vuosia.
• Läpinäkyvyys voi olla heikkoa, eikä sijoittaja aina tiedä tarkasti, mihin rahat oikeasti käytetään.

Toisin sanoen: riskiä on paljon enemmän, mutta moni huomaa sen vasta silloin, kun asiat alkavat mennä pieleen.

Suomalainen sijoittaja 2020-luvulla

Tilastokeskuksen luvut kertovat, että suomalaiset ovat viime vuosina kasvattaneet sijoituksiaan rahastoihin, ETF:iin ja myös listaamattomiin osakeyhtiöihin. Mitä enemmän varallisuutta kertyy, sitä innokkaammin etsitään myös vaihtoehtoisia tuottomahdollisuuksia. Ja juuri tähän haluun Blue Finance osui – osa sijoittajista halusi enemmän, ja sai samalla enemmän riskiä kuin ehkä ymmärsikään.

Kyse ei ole vain yksittäisestä tapauksesta, vaan isommasta ilmiöstä:

1. Varakkaat kotitaloudet hakevat rohkeammin tuottoja riskiä kaihtamatta.
2. Valvonta ja sijoittajansuoja eivät pysy aina kehityksen perässä.

Mitä tästä kannattaa oppia?

Blue Finance -tapauksen viesti sijoittajille on selvä:

• Tarkista taustat. Onko sijoituskohde Finanssivalvonnan rekisterissä? Jos ei, muista että olet oman arviosi varassa.
• Älä laita munia samaan koriin. Hajauta sijoituksia, eikä yksittäinen epäonnistuminen kaada koko taloutta.
• Vaadi läpinäkyvyyttä. Jos yrityksen tilinpäätöksiä ei näy tai tietoa saa vain niukasti, se on merkki kasvaneesta riskistä.
• Suojaa perheen talous. Jos kyse on säästöistä tai perintövaroista, harkitse tarkkaan, mitä olet valmis riskeeraamaan.

Varallisuuserot ja varjopankkien rooli

Kuvio on kiinnostava myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Hyvätuloiset hakevat tuottoa varjopankeista sijoittajina, kun taas vähävaraiset kohtaavat samat yhtiöt aivan toisesta näkökulmasta – pikavippien velallisina. Blue Finance oli molemmissa rooleissa: lainojen myyjä toisille ja tuottojen lupailija toisille.

Loppujen lopuksi

Blue Finance -keissi on muistutus siitä, että sijoittaminen ei ole koskaan riskitöntä – ja että houkuttelevan korkea tuotto tarkoittaa aina myös houkuttelevan suurta riskiä. Samalla se nostaa esiin isomman kysymyksen: kuinka suomalaisten pitäisi suojata varallisuuttaan aikana, jolloin uudet sijoitustuotteet syntyvät nopeammin kuin sääntely ehtii mukaan?

Lyhyesti opit voisi tiivistää näin:

• Älä sijoita, jos et ymmärrä mistä tuotto syntyy.
• Älä sido liian suurta osaa varoistasi yhteen kohteeseen.
• Ja ennen kaikkea: tarkista, kuka sijoitustuotetta valvoo – vai valvooko kukaan.

Sijoittamisen maailmassa ei ole pikavoittoja ilman vastapuolen riskiä. Ja sen ymmärtäminen voi lopulta suojata sekä säästöt että mielenrauhan.

Haluatko, että teen seuraavaksi sinulle selkeän visuaalisen taulukon suomalaiskotitalouksien sijoitusvarallisuuden jakaumasta (2023–2024, Tilastokeskus)? Se antaisi hyvän kuvan siitä, kuinka paljon rahaa on eri sijoitusmuodoissa – ja missä kohtaa riskit ovat suurimpia.