Osakeyhtiön nettovarallisuus on yksi keskeisimmistä tunnusluvuista yrityksen taloudellisen tilanteen arvioinnissa. Nettovarallisuus kuvastaa yrityksen varojen ja velkojen erotusta, ja se on tärkeä mittari muun muassa verotuksen, osingonjaon ja yrityksen toiminnan vakauden näkökulmasta. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuinka osakeyhtiön nettovarallisuus lasketaan, sekä mitkä tekijät siihen vaikuttavat.
Mitä on nettovarallisuus?
Nettovarallisuudella tarkoitetaan yrityksen omien varojen todellista arvoa, kun siitä on vähennetty kaikki sen velat. Se antaa kuvan siitä, kuinka paljon yrityksellä on jäljellä resursseja velkojen maksamisen jälkeen.
Varat voivat koostua esimerkiksi pankkitalletuksista, myyntisaamisista, kiinteistöistä, koneista ja laitteista, kun taas velkoihin kuuluvat esimerkiksi lainat, ostovelat ja muut vastuut. Nettovarallisuuden laskennassa on tärkeää huomioida, että se tehdään aina yrityksen tilinpäätöksen perusteella.
Miksi nettovarallisuus on tärkeä?
Osakeyhtiön nettovarallisuudella on monia merkityksiä sekä yritykselle itselleen että sen omistajille ja sidosryhmille:
- Osingonjako: Nettovarallisuus määrittelee, kuinka paljon osakeyhtiö voi jakaa osinkoja kevyemmän pääomaverotuksen alaisuudessa. Osakeyhtiöissä osingonjako perustuu nettovarallisuuden suuruuteen edellisen tilikauden päätteeksi.
- Yrityksen arvon määrittely: Nettovarallisuus antaa hyvän lähtökohdan yrityksen arvon määrittelyyn esimerkiksi yrityskaupoissa tai sijoittajaneuvotteluissa.
- Rahoituksen saaminen: Korkea nettovarallisuus voi helpottaa rahoituksen saamista, koska se osoittaa yrityksen olevan vakaalla pohjalla.
- Riskien hallinta: Positiivinen nettovarallisuus osoittaa, että yrityksellä on enemmän varoja kuin velkoja, mikä pienentää konkurssiriskiä ja vahvistaa yrityksen kykyä selviytyä taloudellisista haasteista.
Nettovarallisuuden laskeminen vaihe vaiheelta
Nettovarallisuuden laskeminen osakeyhtiössä perustuu yrityksen tilinpäätöstietoihin, erityisesti taseeseen. Tässä käymme läpi laskentaprosessin yksityiskohtaisesti:
1. Kokoa yrityksen varat
Taseen vastaavaa-puolella näkyvät yrityksen kaikki varat. Näihin kuuluvat muun muassa:
- Käteisvarat ja pankkitalletukset: Yrityksen likvidit varat.
- Myyntisaamiset: Asiakkaiden maksamattomat laskut.
- Koneet, kalusto ja kiinteistöt: Yrityksen pysyvät varat.
- Varastot: Yrityksen myytäväksi tarkoitetut tavarat ja raaka-aineet.
On tärkeää huomioida, että varat arvostetaan niiden tasearvoon eli siihen arvoon, joka on kirjattu tilinpäätökseen. Tämä voi poiketa markkina-arvosta.
2. Kokoa yrityksen velat
Taseen vastattavaa-puolelta löytyvät yrityksen velat. Näihin kuuluvat esimerkiksi:
- Pitkäaikaiset lainat: Pankkilainat ja muut velat, joiden takaisinmaksuaika ylittää vuoden.
- Lyhytaikaiset velat: Ostovelat, veroihin liittyvät velvoitteet ja muut lyhytaikaiset maksut.
- Muut vastuut: Esimerkiksi vuokravastuut tai leasing-sopimuksiin liittyvät velat.
3. Vähennä velat varoista
Kun kaikki varat ja velat on laskettu yhteen, nettovarallisuus lasketaan vähentämällä velkojen summa varojen summasta:
4. Tarkista oman pääoman erät
Taseessa oman pääoman erät, kuten osakepääoma ja kertyneet voittovarat, kuvaavat yleensä nettovarallisuuden lopputulosta. On kuitenkin huomioitava, että laskennallinen nettovarallisuus voi poiketa taseen oman pääoman arvosta, jos esimerkiksi varoja tai velkoja on arvostettu uudelleen.
Esimerkki nettovarallisuuden laskemisesta
Tarkastellaan esimerkkinä osakeyhtiötä, jonka tilinpäätöksen tiedot ovat seuraavat:
Varat:
- Pankkitalletukset: 50 000 euroa
- Myyntisaamiset: 20 000 euroa
- Kiinteistöt: 200 000 euroa
- Varasto: 30 000 euroa
Yhteensä varat: 300 000 euroa
Velat:
- Pitkäaikaiset lainat: 120 000 euroa
- Lyhytaikaiset ostovelat: 30 000 euroa
Yhteensä velat: 150 000 euroa
Nettovarallisuus:
Yrityksen nettovarallisuus on siis 150 000 euroa.
Verotuksellinen näkökulma
Verotuksessa osakeyhtiön nettovarallisuutta hyödynnetään erityisesti kevyemmin verotettavan osingon määrää määriteltäessä. Suomessa pääomatulo-osingon määrä on enintään 8 % osakeyhtiön nettovarallisuudesta. Tällöin korkeampi nettovarallisuus mahdollistaa suuremman osingon jakamisen verotehokkaasti.
Lisäksi verotuksessa voidaan huomioida tiettyjä varojen ja velkojen eritelmiä, kuten:
- Poikkeamat markkina-arvojen ja tasearvojen välillä.
- Mahdolliset piilovarat tai -velat, jotka voivat vaikuttaa laskentaan.
Kuinka parantaa nettovarallisuutta?
Yritys voi pyrkiä parantamaan nettovarallisuuttaan useilla keinoilla:
- Voiton kasvattaminen: Kannattavuuden parantaminen kasvattaa yrityksen varoja ja siten myös nettovarallisuutta.
- Velkojen hallinta: Velkojen vähentäminen parantaa nettovarallisuuden suhdetta.
- Uudet sijoitukset: Yrityksen omistajat voivat tehdä lisäsijoituksia, jotka nostavat nettovarallisuutta.
- Varojen tehokas hallinta: Pääoman kierron tehostaminen ja ylimääräisten resurssien realisointi voivat parantaa tasetta.
- Kiinteiden kulujen tarkistaminen: Yritys voi arvioida kulurakennettaan ja vähentää ylimääräisiä kustannuksia, mikä voi kasvattaa nettovarallisuutta.
Nettovarallisuus ja kriisitilanteet
Yrityksen nettovarallisuus voi olla ratkaiseva tekijä taloudellisissa kriisitilanteissa. Positiivinen nettovarallisuus tarkoittaa, että yrityksellä on riittävästi varoja kattamaan velkansa, mikä antaa taloudellista liikkumavaraa yllättävissä tilanteissa, kuten markkinoiden romahduksessa tai merkittävän asiakkuuden menetyksessä.
Jos yrityksen nettovarallisuus on negatiivinen, sen taloudellinen puskuri on heikko. Tällöin esimerkiksi lisärahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, koska luotonantajat ja sijoittajat arvioivat yrityksen riskit korkeiksi. Yritykset, joilla on korkea nettovarallisuus, voivat puolestaan selviytyä kriiseistä ilman merkittävää toimintojen supistamista tai omaisuuden myyntiä.
Kriisitilanteisiin varautuminen edellyttää, että yritys säilyttää osan voitoistaan käyttökelpoisena pääomana ja seuraa jatkuvasti taloudellista tilaansa. Esimerkiksi koronapandemian aikana monet yritykset, joilla oli korkea nettovarallisuus, selvisivät paremmin taloudellisista haasteista verrattuna yrityksiin, joiden varallisuus oli heikompi.
Usein tehdyt virheet nettovarallisuuden laskennassa
Nettovarallisuuden laskennassa tehdään usein virheitä, jotka voivat johtaa virheellisiin tulkintoihin yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Yleisimmät virheet ovat seuraavat:
- Varojen yliarvostus: Yritykset saattavat arvostaa varansa liian korkeiksi, erityisesti aineettomien varojen, kuten patenttien ja brändiarvon, osalta. Nämä arvot voivat olla vaikeasti määriteltävissä, ja yliarvostus voi paisuttaa nettovarallisuutta keinotekoisesti.
- Velkojen aliarvostus: Kaikkia velkoja ei välttämättä huomioida täydellisesti taseessa. Esimerkiksi piilovelat, kuten tulevaisuudessa erääntyvät eläkevastuut tai vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut, voivat jäädä laskelmien ulkopuolelle.
- Ajantasaisuuden puute: Nettovarallisuuden laskenta perustuu usein tilinpäätöksen tietoihin, jotka voivat olla vanhentuneita. Jos yrityksen taloudellinen tilanne on muuttunut merkittävästi tilinpäätöksen jälkeen, nettovarallisuus ei välttämättä kuvasta todellista tilannetta.
- Likviditeettiriskin unohtaminen: Vaikka nettovarallisuus olisi positiivinen, yrityksen varat voivat olla sitoutuneet eikä niitä ole helppo muuttaa rahaksi nopeasti. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos yritys kohtaa äkillisen maksutarpeen.
Virheiden välttäminen edellyttää huolellista kirjanpitoa, jatkuvaa tilinpäätöksen tarkistamista ja taseen eräiden realistista arviointia. Yritysjohdon ja taloushallinnon yhteistyö on tärkeää, jotta laskelmat pysyvät luotettavina.
Osakeyhtiön nettovarallisuus on keskeinen mittari, joka kuvaa yrityksen taloudellista tilaa ja vaikuttaa moniin yritystoiminnan osa-alueisiin, kuten osingonjakoon ja verotukseen. Laskennan perusta on yksinkertainen: varojen ja velkojen erotus. Yksityiskohtainen ymmärrys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat varoihin ja velkoihin, auttaa yrityksiä optimoimaan toimintaansa ja parantamaan taloudellista asemaansa. Kun nettovarallisuuden laskenta ja siihen vaikuttavat tekijät ymmärretään, osakeyhtiö voi paremmin hallita talouttaan ja suunnitella tulevaisuuden toimintaa tavoitteellisesti ja vastuullisesti.
