Roskalainojen suosio huipussa Euroopassa – miksi sijoittajat hamuavat korkeaa tuottoa riskillä vuonna 2025
Kuvittele tilanne: keskellä epävarmaa taloustilannetta ja korkeita korkoja sijoittajat suuntaavat katseensa – ei suinkaan turvallisiin kohteisiin – vaan roskalainoihin. Kyllä, luit oikein. Euroopassa rikottiin kesäkuussa 2025 uusi ennätys: high yield -yrityslainojen liikkeeseenlasku nousi korkeammaksi kuin koskaan aiemmin.
Mistä on kyse, miksi tämä kiinnostaa niin ammattilaisia kuin tavallisia sijoittajiakin – ja miksi sillä voi olla merkitystä juuri sinulle?
Roskalainat: Riskin ja tuoton peli
”Roskalaina” on huomiota herättävä termi, mutta se ei tarkoita, että lainan arvo olisi mitätön. Kyseessä on yrityslaina, jonka liikkeeseenlaskijalla – tyypillisesti BB-luokituksen alapuolelle jäävällä yhtiöllä – ei ole yhtä vakaa takaisinmaksukyky kuin paremmin luokitelluilla yhtiöillä. Sijoittaja saa tästä epävarmuudesta palkkioksi korkeamman koron.
Toisin sanoen: mitä suurempi riski maksuhäiriöstä, sitä suurempi tuotto on tarjolla.
Miksi kysyntä roskalainoille pomppasi kesällä 2025?
Useampi tekijä selittää sijoittajien uusia liikesuuntia kohti riskipitoisia kohteita:
- Korkojen laskuodotukset: Vaikka korot Euroopassa ovat edelleen korkealla, markkinoilla ennakoidaan niiden laskevan loppuvuodesta. Sijoittajat haluavat lukita nykyiset tuottotaso ennen muutosta.
- Matalampi reaalituotto muualla: Turvallisemmista kohteista, kuten valtionlainoista, ei juuri nyt saada houkuttelevaa tuottoa inflaation jälkeen.
- Riskinototunnelma: Osakemarkkinoiden nousuvire, erityisesti Yhdysvalloissa, lisää sijoittajien riskinottohalukkuutta.
Kysynnän kasvu ei kuitenkaan tarkoita, että lainojen taustalla olevien yritysten taloudellinen tila olisi parantunut. Sijoittajat maksavat enemmän, mutta saavat välttämättä ei parempaa laatua.
Suomen rooli roskalainamarkkinassa
Vaikka suomalaisia high yield -lainoja ei juuri liikkeeseen lasketa, ovat suomalaiset silti mukana pelissä:
- Sijoitusrahastot ja eläkeyhtiöt sijoittavat eurooppalaisiin roskalainoihin.
- Lainsäädäntö sallii high yield -lainat suomalaisissa korkorahastoissa tietyin rajoituksin.
Tämä tarkoittaa, että myös suomalaiset yksityissijoittajat ottavat riskiä – joskus ehkä huomaamattaan. Siksi korkorahastojen sisältöön on hyvä perehtyä tarkasti.
Velkakupla vai terve riskinotto?
Tilanne herättää myös kysymyksiä. Kun riskinotto kasvaa mutta lainojen laatu ei, syntyy helposti vääristymiä:
- Voiko velkakupla syntyä?
- Mitä tapahtuu, jos korot eivät laskekaan odotetusti?
- Entä jos geopoliittinen kriisi muuttaa tunnelman negatiiviseksi?
Mahdolliset seuraukset eivät rajoitu pelkästään markkinoihin, vaan voivat vaikuttaa työllisyyteen, eläkkeisiin ja yksityissijoittajien varallisuuteen.
Keskuspankkien liikkeet ja spekulaatio
Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan elokuussa 2025 ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Uusia korkoleikkauksia odotetaan syksylle, mikä ruokkii edelleen sijoittajien kiinnostusta riskisijoituksiin. Mutta tärkeä kysymys kuuluu: missä kulkee järkevän riskinoton ja spekulatiivisen käyttäytymisen välinen raja?
Mitä sinun kannattaa tehdä sijoittajana?
Jos omistat korkorahastoja, nyt on oikea aika tarkistaa, paljonko ne sisältävät riskisiä yrityslainoja. Korkea tuotto kuulostaa houkuttelevalta, mutta muista:
- Hyvä tuotto ei tule ilman riskiä.
- Jos et ymmärrä täysin, mihin sijoitat, pyydä neuvoa.
Pähkinänkuoressa:
- Roskalainamarkkina käy kuumana Euroopassa.
- Korkea korko tarkoittaa korkeaa riskiä.
- Suomalaiset ovat mukana markkinassa – usein rahastojen kautta.
- Riskinotto kasvaa, mutta yritysten talouden perustat eivät välttämättä.
- Sijoittajan on tunnettava oma riskinkantokykynsä.
Jos epäröit omia sijoituksiasi, kokeile Finanssivalvonnan työkaluja tai keskustele asiantuntevan sijoitusneuvojan kanssa. Ymmärrys on paras suoja epävarmuutta vastaan – ja nyt jos koskaan on syytä tietää, mihin on ryhtymässä.
