Helsingin pörssin huima nousu 2025 – mitä sijoittajan on nyt syytä ymmärtää riskeistä ja mahdollisuuksista

Loppuvuosi 2025 on ollut poikkeuksellinen – ainakin Helsingin pörssissä. Kurssit ovat kohonneet sellaista vauhtia, että monen sijoittajan päätä huimaa. Joidenkin suomalaisten yhtiöiden arvot ovat nousseet vain muutamassa kuukaudessa kymmeniä prosentteja, jopa yli kaksinkertaisiksi. Talouselämä nosti esiin muun muassa Outokummun ja SSAB:n, joiden osakkeet ovat olleet viime aikojen kirkkaita tähtiä.

Mutta mitä tämä rakettimainen nousu oikeastaan kertoo taloudesta – ja mitä siitä pitäisi ajatella tavallisen sijoittajan, jonka salkussa lepää muutama kotimainen osake tai rahasto-osuus?

1. Miksi pörssi nousi näin rajusti?

Taustalla on itse asiassa useampi toisiinsa kytkeytyvä syy. Ensinnäkin rahapolitiikan suunta on muuttumassa. Euroopan keskuspankin odotetaan alkavan keventää otettaan vuoden 2025 aikana, ja se tekee osakkeista houkuttelevampia suhteessa korkosijoituksiin.

Toiseksi Euroopan teollisuus on saanut uutta virtaa. EU on reagoinut Yhdysvaltojen protektionistisiin toimintoihin tukemalla omia investointejaan, mikä on piristänyt teollisuuden näkymiä täälläkin. Ja kolmanneksi – yritysten tulokset ovat olleet selvästi parempia kuin moni odotti. Kun analyytikot nostavat tavoitehintoja lähes viikoittain, optimismi ruokkii itseään.

Näistä aineksista on syntynyt uusi pörssihuuma, joka on erityisen vahva vientivetoisissa metalliyhtiöissä – niissä, jotka olivat vuosia markkinoiden unohdettuja.

2. Kuka hyötyy noususta – ja mitä se kertoo eriarvoisuudesta?

Kun pörssi nousee, monen suomalaisen varallisuus kasvaa, vaikka sitä ei heti huomaisi. Tilastokeskuksen mukaan noin 40 prosenttia kotitalouksista omistaa osakkeita tai sijoitusrahastoja. Heidän nettovarallisuutensa on nyt saanut merkittävän piristysruiskeen.

Mutta hyöty jakautuu epätasaisesti. Suurin osa osakkeista on varakkaimpien kymmenen prosentin hallussa, joten pörssin nousu kasvattaa ennen kaikkea heidän varallisuuttaan. Keskivertosijoittajan varallisuuden kasvu on paljon maltillisempaa.

Tämä niin sanottu varallisuusvaikutus on kiinnostava ilmiö: vaikka moni ”rikastuu paperilla”, kasvanut sijoitusomaisuus voi ruokkia talousluottamusta ja lisätä kulutusintoa. Se näkyy usein ajan myötä esimerkiksi asuntomarkkinoilla tai isompina kulutuspäätöksinä.

3. FOMO ja riskinotto – sijoittajan periviholliset

Nopeat kurssinousut herättävät helposti sen vanhan tutun tunteen: pelon siitä, että jää ulkopuolelle. FOMO – Fear of Missing Out – saa monet tekemään ratkaisuja, joita he myöhemmin katuvat.

Tämä näkyy pörssissä monin tavoin: lyhytnäköisenä kaupankäyntinä ilman perehtymistä, turhan rohkeina vipusijoituksina ja kuplahintaisina pienyhtiöinä, joiden hinnat irtoavat todellisuudesta.

Tutkimuslaitokset kuten VATT ja Sitra ovat havainneet, että suomalaiset yksityissijoittajat sietävät nykyisin enemmän riskiä kuin ennen – mutta heidän taloudellinen puskurinsa ei ole kasvanut samaa tahtia. Velka on monilla korkealla tasolla, ja jos pörssiin tulisi nopea korjausliike, juuri nämä riskillä pelaavat voisivat kärsiä eniten.

4. Mitä sijoittajan siis kannattaa nyt tehdä?

Kiusaus hypätä mukaan voittokulkueeseen on suuri. Mutta juuri tällaisessa ilmapiirissä korostuu sijoittamisen perusviisaus: maltillisuus ja pitkäjänteisyys.

Punnitse riskisi. Jos salkkusi on kallistunut vahvasti osakkeiden puolelle, tarkista, vastaako se enää omaa tavoitettasi ja aikahorisonttiasi.
Hajauta ajallisesti. Sijoitusten tekeminen osissa – esimerkiksi kuukausittain – suojaa väärältä ajoitukselta.
Huomioi verotus. Myyntivoitot tarkoittavat myös veroja, joten suunnittelu on tärkeää etenkin vuoden lopussa.
Tee kotiläksysi. Älä sokaistu kurssigraafeista. Yritysten tuloskunto, kilpailuetu ja tase kertovat paljon enemmän kuin liukuva käyrä pörssiruudulla.

5. Pörssi ja Suomen vaurastuminen – suurempi tarina

Pörssin kehitys ei ole pelkästään sijoittajien jännitysnäytelmä. Pitkällä aikavälillä se vaikuttaa koko Suomen taloudelliseen tulevaisuuteen. Eläkerahastot, valtionyhtiöt ja yksityissijoittajien säästöt ovat kaikki sidoksissa siihen, miten yritykset pörssissä pärjäävät.

Jos kurssit jatkavat nousuaan, se tukee eläkejärjestelmää ja valtion omistuksia – ja vahvistaa sijoittamisen kulttuuria Suomessa. Mutta jos varallisuus keskittyy yhä harvemmille, paine kasvaa miettiä uudelleen, miten pääomatuloja ja varallisuutta verotetaan. Tutkijoiden mukaan tämä eriytyminen on ollut tärkein syy varallisuuserojen kasvuun Suomessa viime vuosina.

Loppusanat

Vuoden 2025 pörssinousu on monille helpotus pitkän hiljaisemman kauden jälkeen. Se kertoo talouden toipumisesta ja yritysten hyvästä iskukyvystä. Mutta samalla se muistuttaa siitä, että sijoittaminen ei ole pikamatka – vaan maraton, joka vaatii malttia ja realismia.

Kolme asiaa on hyvä muistaa:

Nousu ei tarkoita riskien katoamista.
Varallisuus kasvaa eniten niillä, joilla sitä jo on.
Paras sijoittaja on se, joka pitää pään kylmänä myös silloin, kun muut hullaantuvat.