Carl Haglundin palkkasiirto paljastaa suomalaisen palkkakoneiston erot – mitä toimitusjohtajien tulot kertovat yhteiskunnasta

Carl Haglundin urakäänne sai suomalaisessa keskustelussa paljon huomiota. Hän ehti jo lupautua Aktian uudeksi toimitusjohtajaksi, mutta ennen työn aloitusta suunta vaihtui: Haglund siirtyi monialayhtiö KH Groupin johtoon. Muutos ei ollut pelkkää työpaikanvaihtoa vaan nosti esille myös laajemman kysymyksen: mitä toimitusjohtajien palkkojen vaihtelu kertoo suomalaisesta palkitsemisjärjestelmästä ja varallisuuseroista?

Nopeat käänteet

Kesällä 2025 Aktia ilmoitti näyttävästi Haglundin nimityksestä. Syksyllä tuli kuitenkin yllätys: hän ei koskaan aloittaisikaan pankin johtajana, vaan KH Group nappasi hänet riveihinsä. Tilanteesta tekee kiinnostavan se, että KH Groupin johdon palkkioiden taso jää huomattavasti matalammaksi kuin Aktian, eron ollessa jopa satoja tuhansia euroja vuodessa.

Pankki vastaan teollisuus – palkkakuopan juuret

Miksi ero on niin suuri? Taustalla on useita tekijöitä:

1. Pankkien tulonlähteet – Finanssialalla tulos syntyy sijoituksista ja varallisuuden hoidosta. Tämä avaa tilaa mittaville bonuksille.
2. Sääntely ja vastuu – Finanssialan johtamisesta kannetaan poikkeuksellista vastuuta, mikä heijastuu palkkarakenteisiin.
3. Yhtiöiden koko – KH Group on huomattavasti pienempi kuin Aktia, mikä näkyy suoraan palkkatasossa.

Luvut kertovat selkeästi eron:

• Suurten pankkien toimitusjohtajat tienasivat Suomessa vuonna 2024 keskimäärin 600 000–800 000 euroa.
• Keskisuurten teollisuus- ja monialayhtiöiden johdon palkat jäivät useimmiten 250 000–400 000 euron haarukkaan.

Mitä tämä paljastaa meistä kaikista?

Haglundin esimerkki paljastaa, kuinka nopeasti johtajan tulot voivat heilahdella – mutta myös sen, että palkka on vain yksi osa isompaa varallisuuden kasvun kokonaisuutta.

• Yksilön tasolla: Vaikka palkka laskee, se jää silti selvästi korkeammalle tasolle kuin tavallisen palkansaajan keskimääräinen vuosiansio noin 41 000 euroa.
• Sijoittajan näkökulmasta: Pitkäaikainen varallisuuden kerryttäminen voi lieventää palkkatulojen heilahtelujen vaikutuksia.
• Yhteiskunnallisesti: Tilanne tekee näkyväksi suuren kuilun, joka erottaa ylimmän johdon tulot tavallisista ansioista.

Mitä tavallinen suomalainen voi tästä oppia?

Johtajien palkat saattavat tuntua kaukaisilta, mutta niistä on löydettävissä yleisiä taloudenhallinnan oppeja:

1. Älä nojaa pelkkään palkkaan. Työurat voivat muuttua yllättäen – säästäminen ja sijoittaminen tuovat turvaa.
2. Tee tuloista varallisuutta. Pienistäkin summista voi kasvaa turvaverkko, kun niihin yhdistää pitkäjänteisen sijoittamisen.
3. Rakenna puskuri. Kun elämä heittää eteen yllätyksiä, säästöt tuovat liikkumavaraa – oli rooli mikä tahansa.

Lopulta

Carl Haglundin siirtyminen pankista teollisuuteen osoittaa konkreettisesti, miten toimiala vaikuttaa palkkatasoon. Samalla se muistuttaa, että edes suurituloiselle palkka ei ole ikuinen turvatakuu. Varallisuuden pitkäjänteinen rakentaminen pysyy parhaana turvaverkkona – riippumatta siitä, mitä titteli työsopimuksessa lukee.

👉 Haluaisitko, että laadin jatkojutun, jossa tarkastellaan, miten suuret tulot ja kertyneet varallisuudet Suomessa heijastuvat esimerkiksi perintöverotukseen ja sukupolvien väliseen varallisuuden siirtymiseen? Lisäksi voin tuoda esiin näkökulman tavallisen palkansaajan silmin: miltä tällaiset palkkaerot näyttävät arjessa?