Henri Hoskosen sijoitusfilosofia paljastaa miksi kurssilasku voi olla piensijoittajan paras mahdollisuus

Kun Harvian osake viime vuosina notkahti, moni sijoittaja puri huultaan ja mietti, pitäisikö myydä. Henri Hoskonen teki päinvastoin: hän osti lisää. Palkittu sijoittaja kertoi Talouselämälle syksyllä 2025 pitäneensä Harvian kurssilaskua ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana. Tässä asenteessa on paljon sellaista, josta piensijoittaja voi ottaa mallia.

Sijoittajan silmin: kurssilasku ei aina ole kriisi

Useimmille tavallisille sijoittajille kurssikäyrän jyrkkä lasku herättää saman kysymyksen: pitäisikö pistää pillit pussiin, jäädä odottamaan – vai rohkeasti ostaa lisää? Henri Hoskonen valitsi viimeisen vaihtoehdon. Hän luotti siihen perusperiaatteeseen, että jos liiketoiminta on vakaalla pohjalla ja tulevaisuudennäkymät hyvät, tilapäiset notkahdukset avaavat vain uusia ovia.

Miksi Harvia?

Harvia ei ole mikä tahansa yhtiö. Se on kotimainen saunabrändi, joka on viime vuosina kasvanut myös maailmalla. Silti markkinoilla on ollut vastatuulta:

• Korkojen nousu ja kuluttajien varovaisuus ovat syöneet kestokulutustuotteiden kysyntää.
• Rakennusalan hiljeneminen näkyy uusien saunaprojektien vähenemisenä.
• Silti Harvia hallitsee suurta osaa globaaleista markkinoista ja tunnetaan laadustaan – perusta on siis vahva.

Hoskonen näki tämän yhdistelmän tilaisuutena: hinta laski, mutta tarina yhtiön tulevaisuudesta ei.

Pitkä peli ratkaisee

Hoskonen on vuosien mittaan muistuttanut kuulijoitaan yhdestä asiasta: sijoittaminen ei ole sprintti, vaan maraton. Pikavoitot tulevat harvoille, mutta kärsivällisyys ja rakenne pitävät sijoittajan pinnalla.

Hän nojaa kolmeen peruspilariin:

• Pitkäjänteisyys – suunnitelmat ulottuvat vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän.
• Hajautus – yksi laskenut osake ei kaada koko pakkaa.
• Tasapaino – ydin koostuu vakaista yhtiöistä, mutta pieni osa pääomasta voi olla riskikkäämmissä kokeiluissa.

Kolme opetusta piensijoittajille

Jos Hoskosen tyylistä haluaa ottaa oppia, niin tässä kolme käytännön vinkkiä:

1. Näe laskut mahdollisuutena: Hyvä yhtiö, joka väliaikaisesti halpenee, voi olla paras aika lisätä omistusta.
2. Ymmärrä mihin sijoitat: Sijoittaminen tuntuu turvallisemmalta, kun hahmotat konkreettisesti, mitä yhtiö tekee ja miksi sen tuotteille on kysyntää. Saunat ovat helppo esimerkki suomalaisille.
3. Katse pitkällä aikavälillä: Lyhyen aikavälin aaltoilu houkuttelee reagoimaan – mutta todellinen arvo mitataan vuosikymmenissä, ei viikoissa.

Suomalainen sijoittajakulttuuri liikkeessä

Hoskosen tarina osuu laajempaan muutokseen Suomessa. Kotitalouksien varallisuus on perinteisesti rakentunut asuntojen varaan, mutta viime vuosina osakesalkkujen ja rahastojen merkitys on kasvanut nopeasti. Yli 900 000 suomalaista sijoittaa osakkeisiin, ja rahastoihin vielä useampi. Samalla moni painii kysymyksen kanssa: kuinka ottaa riskiä ilman, että yöunet kärsivät?

Lopuksi

Henri Hoskosen Harvia-siirto tekee yhdestä asiasta kirkkaan: kurssilasku ei automaattisesti tarkoita vaaraa. Se voi olla myös tilaisuus.

Sijoittaja, jonka katse on kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa, ei anna jokapäiväisten kurssiliikkeiden horjuttaa suunnitelmaa. Hän pitää päänsä kylmänä, tuntee yhtiöt joihin sijoittaa – ja rakentaa varallisuutensa pala palalta.

Kolme tiivistettyä oppia

1. Kurssilasku voi olla tilaisuus, jos yhtiön perusta kestää.
2. Hajautus ja pitkäjänteisyys pitävät sijoittajan turvassa.
3. Suomalaisten varallisuus nojaa tulevaisuudessa yhä enemmän osakkeisiin ja rahastoihin, ei pelkkään omaan asuntoon.

Haluaisitko, että teen jatkojutun, jossa puretaan auki, mitä eroa on yhtiökohtaisella kurssilaskulla ja koko markkinan riskillä – ja miten piensijoittaja voi käyttää heiluntaa hyväkseen varallisuuden kasvattamisessa?