OP Venäjä rahaston jäätyneet sijoitukset Mitä 173 miljoonan euron kohtalo opettaa sijoittajille
Kesällä 2022 OP teki päätöksen, jota moni osakkeenomistaja oli pelännyt mutta toivonut viimeiseen asti vältettävän: pankki lakkautti Venäjä-rahastonsa. Venäjän hyökkäyssota oli juuri alkanut, ja riskit purskahtivat sijoittajien silmille koko voimallaan.
Sen sijaan, että sijoittajat olisivat saaneet rahansa takaisin ja voineet siirtyä eteenpäin, he jäivät odottamaan. Ja odottavat edelleen. Rahastossa on yhä noin 173 miljoonaa euroa, mutta rahat ovat jumissa kuin pankkiholvissa, josta kukaan ei löydä avainta.
Tämä ei ole tavallinen sijoitustarina. Tämä on muistutus siitä, miten helposti paperilla järkevältä näyttävä sijoitus voi törmätä todellisuuteen – ja todellisuus on usein sotkuisempi kuin yksikään riskianalyysi kertoo.
Miksi rahastoa ei voi sulkea?
Normaalisti rahasto lopetetaan myymällä sen sijoitukset ja palauttamalla pääomat sijoittajille. Mutta Venäjän kohdalla peli pysähtyi:
- Venäjän markkinat on käytännössä suljettu länsimaisilta sijoittajilta.
- Jokainen myynti vaatisi Venäjän viranomaisten luvan – lupa, jota tuskin myönnetään.
- Pääomaliikkeiden rajoitukset tekevät rahojen ulosviemisestä mahdotonta.
Sijoittajat omistavat yhä osuuksia rahastosta, mutta ne ovat kuin lippuja näytökseen, jota ei koskaan järjestetä. Paperilla arvokkaita, käytännössä hyödyttömiä.
Mitä tämä tarkoittaa sijoittajille?
Ensinnäkin rahat ovat jumissa. Niitä ei voi nostaa, eikä osuuksia voi myydä. Toiseksi, vaikka tilikirjoissa rahastolla lukee edelleen 173 miljoonaa euroa, todellisuudessa osa sijoituksista on todennäköisesti menettänyt arvonsa kokonaan. Ja kolmanneksi: epävarmuus. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan tilanne kestää tai saadaanko varoista koskaan mitään ulos.
Suomessa tällainen on poikkeuksellista, mutta maailmalla tuttua. Sama kaava nähtiin aiemmin esimerkiksi Iranin ja Venezuelan kohdalla, kun poliittiset kriisit sulkivat sijoittajilta ovet.
Mitä tästä voi oppia?
Hajauttaminen ei aina pelasta
Sijoitusoppaat muistuttavat hajauttamisen tärkeydestä. Mutta Venäjä-rahaston tarina osoittaa, että jos markkina suljetaan kerralla, hajautuksella ei tee mitään.
Poliittinen riski on todellinen
Venäjä oli pitkään houkutteleva: alhaiset osakkeen arvostukset ja korkeat osingot vetivät sijoittajia puoleensa. Mutta poliittinen riski, se joka usein mainitaan vain lopullisena huomautuksena esitteissä, saattoi lopulta kaataa koko pöydän.
Yksittäinen sijoittaja on vailla vaikutusvaltaa
Tavallinen sijoittaja ei voi tehdä juuri mitään. Hän voi vain odottaa seuraavaa pankin tiedotetta – joka ei välttämättä tuo helpotusta. Monelle kyse on isosta osasta säästöjä, ja epävarmuuden kantaminen on henkisesti raskasta.
Miten varautua jatkossa?
- Älä tyydy pelkkään maakohtaiseen hajautukseen. Globaalit indeksirahastot kestävät kriisit paremmin.
- Ole rehellinen poliittisista riskeistä. Jos sijoitat riskialueille, varaudu siihen, että kaikki voi kadota yhdessä yössä.
- Pidä osa varoista helposti saatavilla. Näin et jää täysin lukkojen taakse, jos markkina sulkeutuu.
- Seuraa aktiivisesti tiedotteita. Rahastoyhtiön ja viranomaisten päivitykset voivat olla pieniä ikkunoita sumuiseen tilanteeseen.
Loppupäätelmä
OP:n Venäjä-rahaston tarina on esimerkki siitä, että sijoittaminen ei ole vain numeroita ja kaavioita – se on myös suurvaltapolitiikkaa, sodan seurauksia ja päätöksiä, jotka osuvat lopulta tavallisen ihmisen lompakkoon.
Ne 173 miljoonaa euroa ovat edelleen olemassa papereissa, mutta sijoittajille ne ovat saavuttamattomissa. Ehkä tärkein opetus on tämä: sijoittaja voi hallita omaa riskinsietokykyään, mutta hän ei voi hallita maailmaa.
Kolme muistutusta sijoittajalle
- Poliittinen riski voi kaataa likviditeetin yhdessä yössä.
- Maakohtaiset rahastot ovat herkempiä kriiseille kuin globaalit.
- Sijoitushorisontti ja riskinsietokyky pitää arvioida realistisesti – muuten todellisuus tekee sen puolestasi.
👉 Haluaisitko, että jatkan seuraavaksi vertailun muodossa ja katson, miten muiden pankkien Venäjä-rahastot ovat selvinneet ja mikä on niiden nykytila?