Pörssien hurja nousu ravistelee suomalaista varallisuutta – asiantuntijat varoittavat kuumenemisen riskeistä ja eriarvoisuuden kasvusta
Syksy 2025 on ollut poikkeuksellinen. Pörssit ympäri maailman – Helsingin pörssi mukaan lukien – ovat nousseet kuukausikaupalla lähes pysähtymättä. OMX Helsinki -indeksi on kivunnut yli neljänneksen kevään pohjista, ja Yhdysvalloissa S&P 500 tekee uusia ennätyksiä.
Kun OP Ryhmän päästrategi Lippo Suominen vieraili Kauppalehden Talousaamussa, hän kuvasi markkinoita “käsittämättömän vahvoiksi”. Heti perään hän kuitenkin nosti sormen pystyyn: jos pörssit eivät välillä pysähdy vetämään henkeä, riskinä on, että hinnat irtaantuvat reaalitalouden todellisuudesta.
Käytännössä se tarkoittaa, että pörssin kiitäminen vaikuttaa suoraan suomalaisten varallisuuteen – ja samalla kasvattaa sen jakautumiseen liittyviä eroja. Tässä tarkastelemme, mitä näin pitkä nousukausi voi tuoda tullessaan niin sijoittajille kuin koko yhteiskunnalle.
Miten pörssinousu näkyy suomalaisissa kodeissa
Tilastokeskuksen vuoden 2023 varallisuustutkimus kertoo, että noin kolmannes suomalaisista kotitalouksista omistaa osakkeita tai osakerahastoja, joko suoraan tai sijoitusrahastojen kautta. Näillä perheillä on usein jo valmiiksi keskimääräistä enemmän varallisuutta.
- Varakkaimmat 10 % kotitalouksista hallitsevat yli 60 % kaikista pörssiosakkeista Suomessa.
- Keskiluokka on kasvattanut sijoituksiaan lähinnä eläkesäästöjen ja indeksirahastojen kautta.
- Nuoret ovat tulleet rohkeammin markkinoille pandemian jälkeen, mutta usein melko pienillä summilla.
Kun osakkeiden hinnat nousevat, niiden varallisuus, joilla sijoituksia on, kasvaa nopeasti. Mutta ne, joilla sijoituksia ei ole, jäävät paikalleen. Se kasvattaa väistämättä varallisuuseroja.
Liian nopea nousu – merkki, joka kannattaa ottaa tosissaan
Miksi pitkään jatkuva pörssinousu huolettaa asiantuntijoita? Lippo Suomisen mukaan taustalla on kolme tekijää:
- Kasvava luottamus talouteen. Kun tulevaisuuden näkymät näyttävät vahvoilta, hinnat nousevat.
- Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka. Matala korkotaso rohkaisee sijoittajia ottamaan enemmän riskiä.
- Tuottojen metsästys. Kun talletukset ja korkosijoitukset eivät houkuttele, rahat virtaavat osakkeisiin.
Nämä tekijät tukevat nousua, mutta voivat myös paisuttaa hintakuplan. Suomisen toive “pienestä korjauksesta” ei siis ole pessimismiä, vaan realismia. Markkinoiden on välillä terveellistä vetää happea.
Jos korjaus todella tulee, sen vaikutus suomalaisiin riippuu hurjasti siitä, miten sijoituksia on hajautettu. Salkku, joka koostuu vain kotimaisista osakkeista, reagoi paljon rajummin Helsingin pörssin ailahteluihin kuin laajalle hajautettu indeksirahasto.
Kun pörssi kuumenee, kasvaa myös kuilu
Pörssin nopea nousu kasvattaa paperilla näyttävää varallisuutta, mutta ei muuta kotitalouksien todellisia tuloja. Siksi varallisuuserot kasvavat, vaikka arki ei välttämättä muutu kummankaan paremmaksi.
Vuonna 2023 varakkaimmalla kymmenesosalla suomalaisista oli lähes puolet koko maan kotitalousvarallisuudesta. Jos osakkeet jatkavat nousuaan, heidän osuutensa todennäköisesti kasvaa entisestään – pelkästään siksi, että he omistavat suurimman osan osakkeista.
Ilmiö heijastuu myös ikäpolviin. Vanhemmilla sukupolvilla on usein jo vakiintunut varallisuuspohja, kun taas nuoremmat joutuvat aloittamaan korkeampien hintojen ajassa. Sijoittamisen kynnys kasvaa, ja eriarvoisuus syvenee.
Miten yksittäinen sijoittaja voi sopeutua?
Nousumarkkinassa optimismi on helppoa, mutta kylmä pää on sijoittajan paras ystävä.
- Hajauta rohkeasti. Älä sitoudu liikaa Suomeen tai yhteen toimialaan.
- Pidä kassaa käsillä. Pieni puskuri antaa mielenrauhaa, kun markkinat heiluvat.
- Pysy suunnitelmassa. Ajoittaminen on harvoin voittava strategia – säännöllinen säästäminen toimii tasaisemmin.
- Mieti verot ja tulevaisuus. Menestyvä sijoitussalkku tuo mukanaan myös vero- ja perintöasioita, jotka on hyvä selvittää etukäteen.
Lopuksi – nousu, joka tarvitsee vastavoimaa
Pörssien huima nousu kertoo, että luottamus talouteen on palannut, mutta myös sen, kuinka helposti markkinat voivat karata todellisuudesta. Lippo Suomisen varoitus “terveestä korjauksesta” onkin muistutus, että sijoittaminen ei ole kilpajuoksu ilman maalia.
Kun oma varallisuus kasvaa pörssin siivellä, on hyvä muistaa: nousu ei kestä ikuisesti, eikä sen tarvitsekaan. Korjausliike ei ole katastrofi – se on luonnollinen osa sykliä, joka pitää markkinat järkevänä.
Tärkeintä on tasapaino. Hajautus, pitkäjänteisyys ja realistinen asenne ovat edelleen parasta suojaa epävarmuutta vastaan. Sillä ennemmin tai myöhemmin markkinat testaavat, kuka on varautunut ja kuka hurmioitui liikaa.
Lähteet:
Tilastokeskus (Varallisuustutkimus 2023)
Sitra (Vaurastuminen ja eriarvoisuus -analyysi 2022)
VATT (Kotitalouksien varallisuusraportti 2024)
Kauppalehti, Talousaamu 10.10.2025 (Lippo Suomisen haastattelu)