Rovion irtisanomiset ravistelevat pelialaa ja suomalaista varallisuutta – mitä muutos kertoo Suomen tulevaisuudesta

Kun Rovio ilmoitti lokakuussa 2025 vähentävänsä 36 työntekijää – osa irtisanomisin, osa lomautuksin – uutinen ei tullut täysin yllätyksenä. Kyse ei ole vain yhden peliyhtiön sisäisestä järjestelystä, vaan esimerkistä isommasta muutoksesta, joka heiluttaa koko pelialaa Suomessa. Se kertoo siitä, miten nopeasti muuttuva markkina, kansainväliset yritysjärjestelyt ja pelien menestyksen arvaamattomuus voivat vaikuttaa paitsi ihmisten työpaikkoihin, myös siihen, miten vauraus jakautuu yhteiskunnassa.

Sega-integraatio ja pelien paineet

Rovio, joka teki maailmanlaajuisen läpimurron Angry Birdsillä yli kymmenen vuotta sitten, siirtyi japanilaisen Sega-konsernin omistukseen keväällä 2023. Nyt yrityksen sisällä tapahtuvat muutokset liittyvät suoraan Segan ja Rovion yhteiseen vaiheeseen – ja siihen, että mobiilipeli Angry Birds Dream Blast ei ole menestynyt odotetusti.

Yhtiön mukaan tarkoituksena on uudistaa organisaatiota niin, että se reagoi nopeammin pelimarkkinoiden vaihteluihin ja pystyy tekemään tiiviimpää yhteistyötä Segan Euroopan yksiköiden kanssa. Tämän seurauksena toimitusjohtaja Alexandre Pelletier-Normand viettää entistä enemmän aikaa Lontoossa – pieni, mutta symbolinen viesti siitä, että Rovion johto alkaa liikkua osittain Suomen ulkopuolelle.

Tämä on merkittävää, sillä Rovio on pitkään ollut suomalaisen pelialan keulakuva, osa Espoon kukoistavaa teknologiayhteisöä, joka on houkutellut huippuosaajia ja tarjonnut vakaata työtä hyvin palkatuilla teknologia-aloilla.

Kun huippuosaajien työ ei olekaan pysyvää

Vaikka 36 ihmistä ei kuulosta suurelta määrältä, irtisanomiset heijastavat laajempaa trendiä: teknologia-alan työ, jota on pidetty turvallisena ja kasvavana, ei enää takaa pysyvyyttä.

Pelialalla palkat ovat olleet Suomessa reippaasti keskiarvon yläpuolella, etenkin ohjelmistokehittäjillä, tuottajilla ja markkinoijilla. Näiden töiden ansiosta monen pääkaupunkiseudun nuoren aikuisen varallisuus on kasvanut merkittävästi – ja peliteollisuus on ollut yksi tämän kehityksen moottoreista.

Jos nyt pelialan kasvu hiipuu ja yhä useampi työpaikka siirtyy ulkomaille, seuraukset voivat näkyä yllättävissäkin paikoissa: tuloeroissa, asuntomarkkinoilla ja jopa suomalaisten sijoituskäyttäytymisessä. Kun epävarmuus kasvaa, sijoituksista voi tulla lyhytjänteisempiä ja riskien karttaminen korostuu.

Työn epävarmuus näkyy varallisuuden kertymisessä

Rovion tapaus muistuttaa siitä, miten tärkeä rooli vakaalla työllä on vaurauden rakentamisessa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen kotitalouden mediaanivarallisuus on noin 126 000 euroa, mutta tämä numero piilottaa suuren epätasaisuuden. Ylin kymmenys omistaa puolet koko varallisuudesta, ja kun työpaikat horjuvat, etenkin nuorilla aikuisilla on entistä vaikeampi kerryttää omaisuutta tasaisesti.

Pelialan kaltaisilla luovilla aloilla, joissa menestys on usein kiinni yhdestä hitistä, työn pysyvyys on aina ollut haaste. Nyt, kun isot kansainväliset konsernit omistavat suomalaisia peliyhtiöitä, myös kotimainen päätösvalta työpaikkojen tulevaisuudesta on entistä kauempana.

Mitä tämä kertoo Suomen kilpailukyvystä?

Segan ostos toi Roviolle vahvan kansainvälisen selkänojan, mutta samalla osa päätöksenteosta siirtyi ulkomaille. Se on herättänyt kysymyksen: miten Suomi voi säilyttää vetovoimansa pelialan sijoituskohteena, jos yritysten omistus ja johto karkaavat muualle?

Kyse ei ole vain talouspolitiikasta. Kun palkkatulot ja osaaminen siirtyvät Suomen rajojen ulkopuolelle, vaikutukset tuntuvat myös verotuloissa, kotimaisissa sijoituksissa ja jopa asuntomarkkinoilla. Siksi yhä useammin pohditaan, miten kansainvälistyvä talous voisi silti pitää suomalaisen omistajuuden elinvoimaisena.

Uusi alku on silti mahdollinen

Jos historia toistaa itseään, osa Roviolta lähtevistä asiantuntijoista ei välttämättä jää toimettomaksi. Pelialan aikaisemmista irtisanomisista on usein syntynyt jotakin uutta – startup-yrityksiä, uusia pelistudioita ja lopulta kokonaisia menestystarinoita. Supercell, Seriously ja Next Games ovat kaikki esimerkkejä siitä, miten yksi aikakausi päättyy, mutta toinen alkaa.

Irtisanomiset voivat siis olla kivulias mutta välttämätön alku uudelle yrittäjyyden kierrokselle, joka pitää Suomen pelialan elinvoimaisena.

Viisi oivallusta tilanteesta

1. Rovio vähentää 36 työntekijää – taustalla Segan integraatio ja uuden pelin heikko menestys.
2. Teknologia-alan työpaikat eivät enää tarjoa samaa pysyvyyttä kuin aiemmin, ja epävarmuus voi heijastua varallisuuden kasvuun.
3. Kansainvälistyminen siirtää päätöksentekoa ulkomaille, mikä voi heikentää Suomen verotuloja ja pääomien kiertoa.
4. Osa irtisanotuista ammattilaisista voi olla tulevien peliyritysten perustajia – ja uuden kasvun alku.
5. Poliittisesti tilanne herättää kysymyksen: miten Suomi varmistaa, että globaali omistus ei vie mukanaan kotimaista vaurautta ja omistajuutta?

Rovion tilanne on muistutus siitä, että pelialan menestys on aina ollut sekä luovuutta että selviytymistä. Ja lopulta se kertoo isommasta tarinasta – siitä, miten Suomi etsii paikkaansa maailmassa, jossa innovaatiot ja omistus liikkuvat entistä vapaammin, mutta ihmiset tarvitsevat silti vakautta rakentaakseen tulevaisuuttaan.