Lakea Oy konkurssiin – mitä kuntaomistajan kaatuminen kertoo Suomen asuntomarkkinoista vuokralaisille ja sijoittajille

Suomessa seurataan parhaillaan yhtä asuntomarkkinoiden dramaattisimmista käänteistä: kuntien omistama rakennus- ja asuntoyhtiö Lakea Oy on hakeutunut konkurssiin. Päätös tuli sen jälkeen, kun viime keväänä aloitettu saneerausohjelma kariutui velkojien menettäessä luottamuksensa. Lakea ei ollut vain tavallinen rakennusyhtiö – se hallinnoi lähes 2 000 asuntoa eri puolilla maata ja toimi kunnille keskeisenä kumppanina vuokra-asuntojen tarjoamisessa. Nyt sen tarina saa täysin uuden käänteen.

Miksi Lakea ajautui umpikujaan?

Lakean kaatuminen ei johdu yhdestä epäonnistumisesta, vaan laajemmista talouden muutoksista. Vuodesta 2022 lähtien korkojen nopea nousu nosti yhtiön lainanhoitokulut tasolle, joka söi sen kassavirran lähes tyystin. Aiemmin velkavetoinen kasvumalli toimi alhaisilla koroilla, mutta tilanne muuttui kuin seinään: velanmaksu vei varat, jotka olisi voitu käyttää asuntojen ylläpitoon, hankkeisiin tai edes lainapääoman lyhennyksiin. Kun suuret velkojat vetäytyivät tukemasta saneerausta, hallitus teki kipeän päätöksen hakea konkurssia käräjäoikeudessa.

Mitä konkurssi merkitsee käytännössä?

Vaikutukset eivät näy yhdessä yössä, mutta edessä on monivaiheinen prosessi:

• Pesänhoitaja astuu tilalle: Käräjäoikeus nimeää vastuuhenkilön, joka käy läpi Lakean velat, omaisuuden ja sopimukset.
• Omaisuus siirtyy pesälle: Lakean omistukset, mukaan lukien sen Omaksi-asumismalli, siirtyvät konkurssipesän hallintaan.
• Vuokralaiset voivat hengähtää: Vuokrasopimukset pysyvät voimassa ainakin pesänhoitajan aikana. Tulevaisuudessa omistajavaihdos voi kuitenkin vaikuttaa vuokratasoihin.
• Kunnat ja sijoittajat kantavat seuraukset: Koska Lakea oli kuntien omistama, tappio näkyy niiden talouksissa. Myös yksityissijoittajat joutuvat arvioimaan mahdollisia menetyksiä.

Ei yksittäinen tapaus – vaan osa laajempaa kuvaa

Lakean kaatuminen on osa suurempaa murrosta rakennus- ja asuntomarkkinoilla. Viime vuosina:

• Rakentamisen kustannukset ovat nousseet inflaation ja materiaalihintojen myötä.
• Rahoituksen hankinta on tullut kalliimmaksi, mikä tekee uusista projekteista aiempaa riskipitoisempia.
• Vuokramarkkinoiden kysyntä ei ole pysynyt samassa kasvuvauhdissa, mikä painaa tuottoja.

Lakean konkurssi ei siis ole pelkkä yksittäinen epäonnistuminen vaan varoitussignaali koko toimialalle.

Mitä tämä tarkoittaa eri osapuolille?

• Vuokralaiset: Lyhyellä aikavälillä arki jatkuu entiseen tapaan. Pitkällä tähtäimellä asunnot voivat siirtyä sijoittajille, joilla on erilainen näkemys vuokratasoista.
• Sijoittajat: Tapaus muistuttaa siitä, että kiinteistöihin sijoittaminen on riskialtista, etenkin velkaantumisen kasvaessa.
• Kunnat ja päättäjät: Nyt nousee kysymys, pitäisikö kuntien ottaa varovaisempi rooli asuntoyhtiöiden velkavetoisessa rahoituksessa.

Kolme opetusta Lakean tarinasta

1. Korkojen jyrkkä nousu teki velkavetoisesta mallista liian raskaan kantaa.
2. Vuokralaiset voivat jatkaa elämää normaalisti – toistaiseksi. Omistajavaihdokset voivat silti myöhemmin muuttaa ehdoista ratkaisevasti.
3. Lakean konkurssi on varoituksen sana koko alalle: velkaraha ei enää toimi turvaverkkona rakentamisessa samalla tavalla kuin aiemmin.

Seuraavaksi ratkaisevaa on, kuka ostaa Lakean asunnot. Päätyvätkö ne suurten sijoitusrahastojen omistukseen vai pitäytyvätkö kunnat pitämään ne omissa käsissään? Kyse on paljon enemmän kuin yhdestä yhtiöstä – kyse on siitä, millaiseen asentoon suomalaiset vuokramarkkinat asettuvat tuleviksi vuosiksi.