Nettovarallisuus – mistä siinä on oikeasti kyse

Nettovarallisuus on sana, mikä on hyvä ottaa omaankin sanavarastoon, vaikkei mikään suurempi sijoittaja olisikaan. Käytännössä se on yksi arkisimmista tavoista hahmottaa omaa taloudellista tilannetta. Se kertoo, mitä ihmiselle tai kotitaloudelle jäisi jäljelle, jos kaikki varat muutettaisiin rahaksi ja kaikki velat maksettaisiin pois.

Moni seuraa kuukausitulojaan tarkasti, mutta omaisuuden kokonaiskuva jää usein taustalle. Palkka voi olla hyvä, mutta suuret velat voivat painaa talouden todellista asemaa. Toisaalta maltilliset tulot eivät välttämättä tarkoita heikkoa taloudellista tilannetta, jos säästöjä, asunto-omaisuutta tai sijoituksia on kertynyt vuosien aikana. Toisaalla omien tulojen ja menojen seuranta voi liittyä myös pelaamiseen, casino on monelle ollut paikka, jossa on voitettu isosti, tai hävitty rankasti- mutta pelaamiseen pitäisi aina lähestyä viihteenä ja oma talous varmistettuna.

Nettovarallisuus ei siis ole vain varakkaiden mittari. Se on käytännöllinen laskelma, joka tuo näkyviin varojen ja velkojen suhteen. Samalla se auttaa ymmärtämään, miksi saman tulotason ihmisillä voi olla hyvin erilainen taloudellinen liikkumavara.

Näin nettovarallisuus lasketaan

Nettovarallisuuden peruskaava on yksinkertainen. Kaikki varat lasketaan yhteen, ja niistä vähennetään kaikki velat. Lopputulos on nettovarallisuus.

Varoihin voidaan laskea esimerkiksi asunto, kesämökki, auto, pankkitilien rahat, rahastot, osakkeet, eläkesäästöt ja muu merkittävä omaisuus. Velkoihin kuuluvat esimerkiksi asuntolaina, kulutusluotot, opintolaina, autolaina, luottokorttivelka ja maksamattomat osamaksut. Laskelma muuttuu kiinnostavaksi juuri siksi, että se kokoaa arjen pienet ja suuret päätökset samaan kuvaan. Monesti arki, varsinkin perheellisellä voi olla jopa kaoottista, ja kokonaiskuva omasta taloudesta voi hämärtyä helposti.

Esimerkki tekee asian selväksi. Jos henkilöllä on 220 000 euron arvoinen asunto, 10 000 euroa säästöjä ja 15 000 euroa rahastoissa, hänen varansa ovat yhteensä 245 000 euroa. Jos asuntolainaa on jäljellä 160 000 euroa ja muuta velkaa 5 000 euroa, velkoja on yhteensä 165 000 euroa. Nettovarallisuus on silloin 80 000 euroa. Tsekkaa tästä nettovarallisuuslaskuri.

Laskelma ei kerro kaikkea elämästä eikä edes koko taloudesta. Se ei esimerkiksi suoraan näytä, kuinka helposti omaisuus on käytettävissä. Asunto voi kasvattaa nettovarallisuutta, mutta sitä ei voi käyttää ruokakaupassa ilman myyntiä, lainaa tai muuta järjestelyä. Asunnon omistamiseen liittyy myös paljon muutakin kuin vain omaisuusosa – se voi olla osa omaa lapsuutta, omaa sukua, tai vain sijoitus muiden joukossa. Ja vaikka asunnon varsinainen nykyhinta saattaa olla jopa pienempi kuin alkuperäinen hankintahinta, on asunnossa elämisen aikana saatettu kerätä muuta omaisuutta elämällä kokonaisedullisemmin kuin esimerkiksi samankokoisessa vuokra-asunnossa samalla alueella.

Varallisuus voi näkyä eri tavoin

Nettovarallisuus rakentuu usein hitaasti. Suomalaisessa arjessa suurin yksittäinen omaisuuserä on monelle oma asunto. Siksi asuntomarkkinoiden muutokset voivat vaikuttaa paperilla näkyvään varallisuuteen voimakkaasti, vaikka oma arki jatkuisi muuten lähes ennallaan. Toisaalta Suomessakin on esimerkkejä yksityishenkilöistä, jotka ovat lähteneet asuntojen flippausmarkkinoille, ja luoneet sitä kautta ison omaisuuden – kuten esimerkiksi Nata Salmela.

Asunnon arvo voi nousta tai laskea, ja samalla lainan määrä pienenee kuukausi kuukaudelta. Tämä yhdistelmä voi kasvattaa nettovarallisuutta huomaamatta. Vastaavasti hintojen lasku voi syödä varallisuutta nopeasti. Jos kuitenkin oma omaisuus on kiinni suvun tilassa tai talossa, voi tilanteen muuttaminen olla käytännössä mahdotonta, jollei sitten ole aivan pakkotilanne.

Sijoitukset ovat yksi keino lisätä omaa varallisuutta. Ne myös voivat tuoda isojakin vaihteluita oman varallisuuden määrään. On sitten kyse osakkeista tai rahastoista, niiden arvot vaihtelevat omasta sijoittaja- ja riskiprofiilista riippuen. Joillekin valinta on pankin oma säästötili – se taasen ei kasva vaan oikeasti inflaation vähentää tilillä olevien rahojen todellista ostoarvoa joka vuosi.

Toiset voivat hakea riskisijoituksia kryptoista tai pörssin ulkopuolisista yrityksistä, vaihtoehtoja kyllä omaisuuden kartuttamiselle, tai hukkaamiselle kyllä löytyy.

Varallisuudessa on myös henkinen puoli. Ihminen voi kokea olonsa turvalliseksi, jos tilillä on puskuria, vaikka nettovarallisuus ei olisi suuri. Toinen voi omistaa paljon, mutta tuntea taloutensa ahtaaksi, jos kaikki varat ovat kiinni asunnossa ja lainanhoitokulut vievät suuren osan tuloista.

Velat muuttavat kuvaa

Velka ei ole automaattisesti huono asia. Asuntolaina voi olla tapa hankkia koti ja rakentaa omaisuutta pitkällä aikavälillä. Opintolaina voi puolestaan tukea kouluttautumista, joka parantaa tulevia tulomahdollisuuksia.

Ongelma syntyy silloin, kun velka ei enää palvele suunnitelmaa. Korkeat kulutusluotot, jatkuva luottokorttivelka ja osamaksujen kasautuminen voivat tehdä nettovarallisuudesta negatiivisen. Silloin velkoja on enemmän kuin varoja, vaikka kuukausitulot näyttäisivät kohtuullisilta.

Nettovarallisuus auttaa erottamaan hyvän ja hankalan velan toisistaan. Jos velalla hankittu omaisuus säilyttää arvonsa tai kasvattaa sitä, kokonaisuus voi olla hallittu. Jos velka menee kulutukseen, joka katoaa nopeasti, jäljelle jää vain maksuerä.

Korkotaso vaikuttaa myös arkeen. Kun lainanhoitokulut nousevat, varallisuuden kasvattaminen voi hidastua. Silloin talouden puskuri, menojen seuranta ja velkojen priorisointi nousevat suurempaan rooliin.

Maailmankuuluisin velallinen lienee Donald Trump. Hänen velkansa ovat miljardiluokkaa, mutta samalla hän on itse miljonääri, joka on käytännössä koko ajan – ja viimeiset vuosikymmenet – ollut täysin varaton – ja vieläpä USA:n presidentti. Tämä, jos joku esimerkki kuvastaa sitä, etteivät isotkaan velat välttämättä aina kerro totuutta, varsinkin kun tässä tapauksessa velat ovat niin suuret, ettei monilla pankeilla ole varaa lähteä kaatamaan tätä henkilöä, ilman että pankkikin kaatuisi prosessin mukana.

Varallisuus ei ole jaettu tasaisesti

Suomessa tykätään tilastoista. Tilastokeskuksen tilastoista voi nähdä, että kotitalouksen nettovarallisuus olisi Suomessa pari vuotta sitten ollut reilut 220 000 kotitaloutta kohden – mutta keskiarvo on aina matemaattinen luku, joka ei kerro mitään todellisuudesta. Varakkain kymmenesosa kotitalouksista omistaa yli puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta.

Arjen tasolla erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuka pystyy selviytymään yllättävästä menosta ilman lainaa. Auton korjaus, muutto, sairastuminen tai työttömyys voivat horjuttaa taloutta nopeasti, jos puskuria ei ole. Nettovarallisuus ei silti määritä ihmisen onnistumista. Se kertoo talouden yhdestä puolesta, mutta ei elämäntilanteesta, terveydestä, hoivavastuista, perhetaustasta tai työmarkkinoiden epävarmuudesta. Siksi lukua kannattaa käyttää työkaluna, ei arviona ihmisestä.

Nettovarallisuuden seuraaminen voi olla yllättävän motivoivaa. Pienikin muutos voi tuntua konkreettiselta, kun velka lyhenee ja säästöt kasvavat. Joillekin jo kymmenen euron muutos positiivisempaan suuntaan on ilon aihe, samalla kuin oikeasti rahan kanssa toimivat voivat siirrellä osakkeita ja rahastoja kymmenillä tuhansilla joka päivä ja hyötyä pörssin pienistäkin liikkeistä tuhansilla euroilla päivässä.

Muista….

Oma nettovarallisuus on kiva asia tietää, muttei se käytännössä yleensä merkitse mitään. Se voi antaa sinulle tietoja siitä, mitä olet tehnyt ja miten se on vaikuttanut omaan talouteesi ja sen kehittymiseen. Oman vaurastumisen seuranta myös kertoo, mihin taloutesi on menossa, ylös vai alas. Sen seuranta voi myös rauhoittaa omaa mieltä, arkea.