Pankkien kultavuodet hiipumassa – mitä korkojen lasku merkitsee velallisille, säästäjille ja sijoittajille

Viime vuosien nousukorkojen ajan pankit ovat saaneet nauttia poikkeuksellisen hyvästä tuloskehityksestä. Kassavirrat ovat paisuneet, osingot kasvaneet ja sijoittajat hymyilleet. Mutta kuten usein talouden sykleissä, juhla ei kestä ikuisesti. On aika tarkastella tarkemmin, mitä tämä pankkien kultakausi merkitsee meille kaikille ja milloin lasku saattaa alkaa.

Miksi pankit rakastavat korkeita korkoja?

Kun korkotaso nousee, pankkien perinteinen tulonlähde, eli korkokate, turpoaa. Tämä johtuu siitä, että:

• Lainoista voidaan kerätä nopeasti enemmän korkotuottoja.
• Talletuskorkoja nostetaan usein hitaammin, mikä kasvattaa marginaalia.
• Pankeilla on käytössään aiemmin hankittua edullista velkarahoitusta, joka ei kallistu heti korkojen noustessa.

Lopputulos on yksinkertainen: pankkien tuotot kasvavat nopeammin kuin kulut, mikä tekee korkeista koroista niille todellisen voiton lähteen.

Milloin nousukausi voi hiipua?

Analyytikoiden mukaan huippu alkaa olla käsillä. Talouden peruskuva ei tue loputtomia supervoittoja, ja kehitykseen vaikuttavat asiat ovat jo nähtävissä:

• Euroopan keskuspankki valmistelee koronlaskuja, mikä pienentää pankkien korkokatetta.
• Talletuskilpailu kiristyy, kun kotitaloudet ja yritykset vaativat parempia korkoja säästöilleen.
• Uusien lainojen kysyntä on vaisua, erityisesti talouden viilenneillä asuntomarkkinoilla.

Toisin sanoen: pankit eivät ole menossa tappiolle, mutta tulosten huippuvuosia ei enää pian nähdä.

Mitä tämä tarkoittaa meille tavallisille suomalaisille?

Velalliset ja säästäjät

Asuntovelalliset kantavat korkojen nousun taakkaa vielä tovin. Helpotus tulee, kun korot lähtevät laskuun – mutta viiveen kanssa. Säästäjät sen sijaan voivat hyötyä jo nyt, sillä pankkien on pakko tarjota parempia korkoja talletuksille houkutellakseen asiakkaita.

Sijoittajat

Sijoittajille pankkien viimeaikaiset supervoitot ovat näkyneet osinkoina ja kurssinousuina. Jatkossa näkymät ovat varovaisempia: osinkoja riittää edelleen, mutta suuret kurssiloikat eivät enää ole yhtä todennäköisiä. Katse on hyvä pitää etenkin EKP:n päätöksissä.

Laajempi kuva – pörssistä kotikeittiöön

Pankkien tuloskunto ei vaikuta ainoastaan sijoittajiin, vaan se heijastuu koko kansantalouteen. Pankkien vahvat tulokset tukevat luotonantoa ja yritysten toimintakykyä, mikä näkyy myös työpaikkojen turvana. Samalla korkojen vaikutus jakaa kotitaloudet kahtia:

• Velattomat ja säästäjät hyötyvät lisätuotoista.
• Velalliset maksavat kovempaa hintaa korkomenoina.

Näin olemassa olevat varallisuuserot voivat jopa kasvaa.

Missä mennään nyt?

• Pankkien kulta-aika perustui korkeisiin korkoihin, ja huippuvuodet osuivat 2023–2024.
• Vuonna 2025 odotetaan koronlaskuja, mikä pienentää korkokatteita.
• Säästäjät hyötyvät kilpailluista talletuskoroista jo nyt.
• Sijoittajille pankkiosakkeet tarjoavat yhä vakaata, mutta maltillisempaa tuottoa.

Neljän kohdan muistilista

1. Pankkien tulosbuumi oli korkojen ansiota, mutta sykli kääntyy.
2. EKP:n koronlaskut pienentävät pankkien korkokatteita ensi vuoden aikana.
3. Säästäjien on hyvä käyttää neuvotteluvoimaansa talletuskorkojen suhteen.
4. Varallisuuserot korostuvat, kun säästäjät hyötyvät ja velalliset kärsivät.

Iso, avoin kysymys jää ilmaan: kuinka nopeasti korot lopulta laskevat – ja millä tavoin se muuttaa pankkien tuloksia sekä suomalaisten arjen kustannuksia?

Haluaisitko, että kirjoitan jatkojutun, jossa tarkastellaan tarkemmin miten pankkien tuloskehitys heijastuu eri tuloluokkien nettovarallisuuteen? Sen avulla voisi nähdä selvemmin, kuka tässä korkopelissä lopulta voittaa ja kuka jää tappiolle.